Pia Koivunen

Rauhanuskovaiset — Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla

SKS, 2020

Kylmän sodan varhaisina vuosina suomalaiset työläisnuoret matkustivat maailman nuorisofestivaaleille sosialistiseen Itä-Eurooppaan. Nuorille matkat olivat voimaannuttavia kokemuksia: kansojen, kielten ja kulttuurien kirjon kohtaaminen avarsi maailmankuvaa ja vahvisti ideologista yhteenkuuluvuudentunnetta.

Rauhanuskovaiset on kokemushistoriallinen tutkimus kansainvälisestä vuorovaikutuksesta kylmän sodan aikana. Se selvittää, keitä nuorisofestivaaleille matkanneet suomalaiset olivat, mikä heitä innosti mukaan ja kuinka he festivaalimatkat kokivat. Teos perustuu nuorisofestivaaleille osallistuneiden haastatteluihin, päiväkirjoihin ja muistelmiin sekä arkistoaineistoon.

Marek Fields

Defending Finnish Democracy – British and American Propaganda and Cultural Diplomacy in Finland, 1944–1970

Brill Publishers, 2019

In Defending Democracy in Cold War Finland, Marek Fields offers a thorough account on the various informational and cultural strategies Britain and the United States used during the early Cold War decades in order to increase their influence and contain communism in Finland.

The book shows that by using propaganda and cultural diplomacy in an exceptionally challenging environment, the two Western powers were able to achieve their main objectives in the region, i.e. to defend democracy and strengthen Finland’s attachment to the West, surprisingly well. Making use of a large variety of British, American and Finnish archives, Fields proves that the Western countries’ interest in Finland during the Cold War was stronger than it has previously been realised.

Maija Koskinen

Taiteellisesti elvyttävää ja poliittisesti ajankohtaista – Helsingin Taidehallinnäyttelyt 1928–1968

Helsingin yliopisto, väitöskirja, 2018

Tutkimus käsittelee Helsingin Taidehallin merkitystä suomalaisen taiteen kehitykselle ja taidekentän toiminnalle vuosina 1928–1968. Tutkimuksessa rakennetaan kokonaiskuva Taidehallista Kunsthalle-tradition suomalaisena sovelluksena ja määritellään sen näyttelyprofiili. Tämän lisäksi avataan Taidehallin näyttelytoiminnan suhdetta valtiolliseen politiikkaan ja nostetaan esiin taidekentän poliittinen ulottuvuus.

Taidehallin näyttelyitä lähestytään kahdesta valtanäkökulmasta. Ensimmäinen paneutuu Taidehallin näyttelyiden, taiteen ja taidekentän suhteeseen ja tarkastelee Taidehallia taiteen määrittelijänä taidekentän sisäisissä, hallitsevaa taidekäsitystä koskevissa valtakamppailuissa. Toinen näkökulma paneutuu näyttelyiden kautta taiteen, vallan ja politiikan välisiin kytköksiin ja käsittelee näitä ns. valtiollispoliittisia näyttelyitä politiikan välineinä.

Tutkimus osoittaa, että Taidehalli toimi sekä Suomen ulkopolitiikan että suurvaltapolitiikan näyttämönä. Sen näyttelyt heijastivat politiikkaa ja sen muutoksia. Näin ollen taidekentän itsestään ja taiteesta esittämä käsitys epäpoliittisena alueena on illuusio: halutessaan poliittisen vallan kenttä määritteli taidetta ja puuttui taidekentän autonomiaan.

Simo Mikkonen

“Te olette valloittaneet meidät”. Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1944–1960

SKS, 2019

Mikä oli taiteiden merkitys Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa?

Toisen maailmansodan jälkeen kulttuuri nousi keskeiseksi osaksi Neuvostoliiton ulkopoliittista toimintaa ja kulttuuridiplomatialla oli tärkeä rooli myös Suomen neuvostosuhteissa. ”Te olette valloittaneet meidät!” tuo uutta tietoa taiteiden merkityksestä Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Teos tutkii niin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran kuin Kansallisoopperan tapaisten kulttuuri-instituutioiden roolia molemmin puolin rajaa.

Taiteenaloista kirja käsittelee erityisesti taidemusiikkia ja tanssia, joihin kulttuurivaihto alkuvuosikymmeninä painottui. Teos sivuaa myös teatteria, kuvataidetta, kirjallisuutta ja populaarimusiikkia. Esille nousee myös useiden yksittäisten taiteilijoiden, kuten Georg Otsin, rooli kulttuurivaihdoissa.

Simo Mikkonen on yliopistotutkija ja Itä-Euroopan historian dosentti. Hänen erikoisalaansa on Neuvostoliiton kulttuuridiplomaattinen toiminta sekä taidesuhteet länsimaiden ja Neuvostoliiton välillä.

Muita hankkeen tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden julkaisuja:

CLERC, LOUIS (2017) ”Global Trends in Local Contexts: The Finnish Embassy in Paris, 1956–1990”. New Global Studies, Vol. 11, No. 2, 101–115. DOI: 10.1515/ngs-2017-0017

CLERC, LOUIS & VALASKIVI, KATJA (2018) ”Propaganda rebranded? Finland’s international communication from the Kantine committee to the Mission for Finland report”. International Journal of Cultural Policy, Vol. 24, No. 6, 773-785, DOI: 10.1080/10286632.2018.1533004.

ELO, KIMMO (2020) ”Utilizing historical network analysis on meta-data to model East German foreign intelligence cycle in the Baltic Sea Region 1975–89”. In The Power of Networks. Prospects of Historical Network Research, Florian Kerschbaumer, Linda von Keyserlingk-Rehbein, Martin Stark, Marten Düring (eds). Routledge.

KOIVUNEN, PIA (2016) ”Friends, ’Potential Friends’, and Enemies: Reimagining Soviet Relations to the first, second and third world at the Moscow youth festival”. In Socialist Internationalism in the Cold War. Exploring the Second World. Patryk Babiracki & Austin Jersild (eds). Palgrave Macmillan.

NAGORNAYA, OKSANA et al. (2018) Sovetskaia kul’turnaia diplomatiia v usloviiakh holodnoi voiny. Rosspen.

MAGNÚSDÓTTIR, RÓSA (2019) Enemy Number One. The United States of America in Soviet ideology and propaganda, 1945–1959. Oxford University Press.

MIKKONEN, SIMO & SUUTARI PEKKA (eds) (2016) Music, Art and Diplomacy. East-West Cultural Interactions and the Cold War. Routledge.

MIKKONEN, SIMO & KOIVUNEN, PIA (eds.) (2015) Beyond the Divide. Entangled Histories of Cold War Europe. Berghahn Books.

SCOTT-SMITH, GILES; MIKKONEN SIMO & PARKKINEN, JARI (eds) (2018) Entangled East and West: Cultural Diplomacy and Artistic Interaction During the Cold War. De Gruyter.